Polttopuulämmitys

Puulämmitys on luonnollinen lämmitysmuoto. Poltettaessa puusta vapautuu luonnon kiertokulkuun täsmälleen sama määrä hiilidioksidia, kuin puun lahotessa.

Puulämmityksen hyödyt:

  • Yli miljoonassa suomalaisessa taloudessa on tulisija. Puulämmitys valitaan usein toiseksi lämmönlähteeksi, mutta puun osuus päälämpölähteenä on kasvanut myös huomattavasti viime vuosien aikana.
  • Koivu on tiheää puuta, joten sen lämpöarvo tilavuusyksikössä on korkein, hyöty on noin 85 %, eli irto-m3 koivupilkettä tuottaa noin 850 kWh lämpöä.
  • Puulämmitys on helppoa ja tulisijan lämmitys tarjoaa talvi-illoiksi mukavaa puhdetyötä. Parhaimmillaan puulämmitys luo kotoisaa tunnelmaa ja säästää samalla sekä ympäristöä että lompakkoa. Muutamien perussääntöjen omaksumisella voit taata oikean lämmitystavan ja varmistaa tehokkaan palamistapahtuman, josta tulisijan tehokkaassa käytössä on lopulta kysymys.

puukori w200Kuivat polttopuut

Ensimmäinen ja tärkein sääntö on kuivat polttopuut. Kuivat polttopuut syttyvät helposti ja nopeasti ja palavat puhtaasti. Kostean puun polttaminen on ikävää ja hyödytöntä puuhaa, sillä kostean polttopuun energia kuluu puuhun sitoutuneen veden höyrystämiseen ja lämpö karkaa harakoille, tulisija karstoittuu ja nokeutuu, nuohoustarve lisääntyy, tulisijan käyttöikä heikentyy ja piipusta tupruttaa hiukkaspäästöjä ja häkää. Käyttökuivan polttopuun rajana pidetään 20 %:n kosteutta. Kuiva puu on kevyen tuntuista ja lyötäessä kuivia klapeja yhteen niistä kuuluu soinnukas, helähtävä ääni. Poltettavat puut tulisi tuoda sisälle muutamaa vuorokautta ennen käyttöä, sillä lämmin huoneilma kuivattaa pintakosteatkin puut käyttövalmiiksi.

takkapesa w200Sytytys ja veto

Puut pitäisi saada syttymään kauttaaltaan, mahdollisimman nopeasti. Parhaiten tämä onnistuu käyttämällä sytytykseen ohuita ja kuivia puita sekä tuohta. Hormipelti ja ilmaräppänät tulee tietysti muistaa avata. Sytyttämisen pitäisi tapahtua puukasan eli "panoksen" yläosasta, sillä alaosasta sytyttäminen lisää hiukkaspäästöjä. Tulisija ei myöskään saa olla liian täynnä, vähintään 1/3 tulisijasta tulee olla varattuna, riittävälle ilman kierrolle. Tulisijan ollessa kauan käyttämättä, hormi kylmenee ja sinne pääsee varastoitumaan kosteutta. Hyvä keino kosteuden ehkäisemiseksi on piipun päähän asennettava piipunhattu. Tulisijan ja rakennuksen jäädessä pitkäksi aikaa kylmilleen, kannattaa pellit jättää auki hormin tuuletuksen varmistamiseksi ja peltien kiinnijäätymisen ehkäisemiseksi. Erityisen monimutkaiseksi kylmän tulisijan sytyttämisen tekevät matalapaine ja sade. Hyvä konsti on avata tulipesän tuhkaluukut ja polttaa niissä paperia tai tuohta. Tulipesät ja hormit on nuohottava kerran vuodessa! Nuohoojalta saa nuohouksen ohella tulipesien ja hormien kuntoarviot. Talon läheisyydessä kasvavat suuret puut voivat olla myös syynä hormin heikkoon vetoon.

takka w200Lämpösäteily

Varaavien tulisijojen käyttö perustuu lyhytaikaiseen ja tehokkaaseen palamiseen. Tulisijaa tulisi lämmittää usein, mieluiten vain yksi tai kaksi pesällistä kerrallaan. Tasalämpöinen uuni on miellyttävä myös asumismukavuuden kannalta. Tehokas ja nopea palaminen edellyttää riittävää hapen saantia, jota säädellään tulipesän tuuletus- ja tuhkaluukuilla. Polttopuita kannattaa lisätä vasta voimakkaalle hiillokselle, hiillos sytyttää uudet puut nopeasti ja epätäydellisen palamisen vaihe ohitetaan nopeasti. Tulisijassa voi muuttaa energiaksi myös polttokelpoista jätettä, kuten pahvia, paperia ja polttokelpoista muovia. Kun tulipesässä poltettava materiaali on palanut hiillokselle, voi pesän pellin laittaa pienemmälle, mutta sulkea sen saa vasta kun punainen hiillos on muuttunut kokonaan tuhkaksi. Tulisijan pellin sulkeminen liian aikaisin aiheuttaa häkävaaran asuntoon!

tuhka w200Tuhka

Puun tuhka kannattaa käyttää hyödyksi, sillä se on erinomaista luonnon maanparannusainetta. Tuhkan voi levittää vaaratta puutarhaan tai metsään, jossa sen arvokkaat ravinteet tulevat hyötykäyttöön. Tuhka on emäksistä eli se nostaa maaperän pH-arvoa kalkin tavoin. Kompostiin ja perunamaalle sitä ei kuitenkaan kannata levittää; kompostissa se hidastaa luonnon omaa hajotustoimintaa, ja happamasta maaperästä pitävälle perunalle tuhka voi aiheuttaa ruttoisuutta.